Täyden sote-vastuun vuoden alussa ottaneet hyvinvointialueet työskentelevät vakavasti aliresursoituna. Alueiden ylin johto (95 %) arvioi vanhushoivaa kartoittavan kyselyn aiemmin julkistetussa osassa, että hoitajat ovat pahasti ylikuormittumassa. Kyselystä piirtyy silti näköala myös paremmasta yhteistyöstä hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntarjoajien kesken.
”Vaikuttaa vahvasti siltä, että hyvinvointialueilla on herätty tilanteen vakavuuteen ja kaikki keinot halutaan hyödyntää laadukkaan hoivan turvaamiseksi. Kyselyn tulokset voisi tiivistää: Vanhushoiva on kriisiytymässä, mutta markkinoiden kyky auttaa ymmärretään yhä paremmin. Tässä on mainio tilaisuus vanhushoivan parantamiseen. Heikkenevä huoltosuhde, resurssipula ja teknologioiden suppea hyödyntäminen edellyttävät uusia ratkaisuja”, painottaa Timo Halima, tiedolla johtamiseen erikoistunut johtaja turvaratkaisuja mm. vanhushoivaan tarjoavalta AddSecurelta.
Laatu ja data edellä paremmat hoivamarkkinat
Halima listaa kyselystä useita elementtejä, jotka ennakoivat paremmin toimivia hoivamarkkinoita.
”Markkinavuoropuhelut ovat täysin välttämätön mekanismi siihen, että hyvinvointialueet löytävät tarpeisiinsa parhaiten toimivat ratkaisut. Nyt jo yli 70 prosenttia hyvinvointialueiden johdosta kertoo järjestävänsä vuoropuhelun joko aina tai useimmiten, mikä on merkittävää edistystä. Toinen erityisen lupaava löydös on, että yli 70 % nostaa kokonaisedullisuuden tärkeämmäksi kuin hinnan. Näin saadaan digitaalisesti tuetut, älykkäämmät palvelut tosissaan hoivapulaa ratkaisemaan.”
Haliman mukaan tämä tarkoittaa laadukkaampia palveluita etenkin datan paremman hyödyntämisen kautta. Miettimällä kokonaisuutta ja datan mahdollisuuksia voidaan kehittää paitsi hoivaa myös hoidettavien, hoitajien ja hoivakiinteistöjenkin viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg korostaakin kokonaisedullisuuden merkitystä.
”Tietenkin on tärkeää, että saamme palveluita edullisesti. Jos kuitenkin asetamme hinnan kaiken edelle, emme pysty arvioimaan eri palveluelementtien keskinäisiä vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Pahimmillaan vain hintaa katsoen maksamme lopulta enemmän ja saamme vähemmän. Siksi pitää katsoa kokonaisuuksia ja kokonaisedullisuutta. Palveluista kertyvällä datalla voidaan parantaa laatua ja tuottaa kokonaisuuteen säästöjä, jotka eivät ole hoivasta pois”, painottaa Lindberg.
Yrittäjien Jaskari: ”Inhouse-yhtiöiden asema arvioitava uudelleen”
Julkisuudessa on taitettu voimakkaasti peistä ns. inhouse-yhtiöistä. Hyvinvointialueet voisivat ostaa osin omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä palveluja ilman kilpailutusta eli markkinat sivuuttaen.
”Nyt näyttää onneksi siltä, että inhouse-yhtiöiden rooli vanhushoivassa on ainakin vielä vähäinen. Yli puolet hyvinvointialueiden johdosta kertoo, että inhouse-palvelujen rooli jää korkeintaan 10 prosenttiin kokonaisuudesta, enemmän inhouse-palveluita käyttää vain 10 prosenttia vastaajista. Toisaalta palvelukokonaisuuksien epäselvyydestä kertoo, että kolmasosa vastaajista ei pystynyt kunnolla arvioimaan inhouse-palvelujen roolia”, kertoo Halima kyselyn inhouse-tuloksista.
Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen johtajan Harri Jaskarin mukaan inhouse-yhtiöiden asema on arvioitava uudelleen seuraavalla hallituskaudella. Inhouse-yhtiöiden määrä kokonaisuudessaan on Jaskarin mukaan noussut niin huimasti, että markkinoilta on viety jo 15 miljardia.
”Kyselyn valossa hyvinvointialueen johtajat ovat nyt havainneet yritysten merkityksen merkittävänä osana palvelutuotantoa ja samalla uudelleen miettimässä inhouse-yhtiöiden roolia. Tämä on erinomainen uutinen. Toivottavasti havaintojen jälkeen seuraavat teot. Nykyisin inhouse-yhtiöiden avulla sysätään yksityiset toimijat pois markkinoilta ja estetään aito hinta- ja laatukilpailu”, lataa Jaskari.
Halima on tyytyväinen, että kyselyssä vain 7 % oletti inhouse-yhtiöiden tuottavan säästöjä. Selvästi suurin syy inhouse-palvelujen käyttöön oli hankinnan kiireellisyys (40 %). AddSecure huolehtii yli 40 000 vanhuksen turvapuhelinpalveluista tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa, joten kosketuspinta vanhuspalveluiden kiireeseen ja resurssien niukkuuteen on tiivis.
”Inhouse-yhtiöillä ei säästöjä eikä parempaa laatuakaan helposti tuoteta, koska niiden ei tarvitse toimia markkinoiden ehdoilla. Koska yhteiskunnan resurssit ovat todella lujilla ja vanhushoivan tarpeet vain radikaalisti lisääntyvät nopeasti kasvavan vanhusväestön myötä, niin haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia tahoja: kunnan itse tuottamia, ostamia ja myös myymiä palveluita sekä tietenkin yksityisiä. Inhouse-yhtiöt voivat olla pieni osa tätä kokonaisuutta”, arvioi Halima.
Hyvinvointialueiden johto ja vanhushoivan tila: Tärkeimmät tulokset pähkinänkuoressa
- Yli 70 % arvioi, että taloudelliset resurssit eivät ole riittävät tai lainkaan riittävät
- 95 % uskoo hoitajien ylikuormittuvan
- Lähes puolet (45 %) arvioi, että hoitajia voi puuttua jopa viidennes
- Yli kolmasosa (36 %) ennakoi 10 prosenttia lähenevää hoitajavajetta
- Hoitajapula aiheuttaa vanhuksille yksinäisyyttä (57 %) ja ylikuormittaa myös omaisia (57 %)
- Digitaalisesti tuettuja palveluita otetaan enemmän käyttöön, lisää älyä palveluihin (50 %)
- Puolet (50 %) kannattaa digitaalisten turvapalvelujen kirjaamista lakiin
- Yli 70 % järjestää markkinavuoropuhelun useimmiten (50 %) tai aina (23 %)
- Yli 70 % pitää kokonaisedullisuutta tärkeämpänä kuin hintaa
- 55 % käyttää inhouse-palveluja korkeintaan 10 prosenttia kokonaisuudesta
- Inhouse-hankintojen tärkein syy on kiireellisyys (40 %)
- Vain 7 % olettaa inhouse-hankintojen tuottavan säästöjä
- Kolmasosa ei osaa vielä arvioida inhouse-hankintoja tarkemmin
Kyselyyn ”Riittävätkö rahat ja hoitavat kädet?” vastasi joulukuussa 23 hyvinvointialueiden ylimmän johdon (sisältäen vanhuspalvelujen johdon ja talousjohdon) edustajaa. Vastauksia saatiin 16 hyvinvointialueen sekä Helsingin johtajilta, edustaen yhteensä 75 % väestöstä. Kyselyn on toteuttanut strateginen viestintätoimisto Hopiasepät AddSecuren tilaamana ja AddSecuren asiantuntijoiden tuella.
Raportti kyselyn tuloksista liitteenä.
Vanhushoivan tilanteesta keskustellaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Mia Laihon johdolla eduskunnan Pikkuparlamentissa, Kansalaisinfossa keskiviikkona 22.2. klo 8:15-9:30. Tilaisuuden otsikko on "Riittävätkö rahat ja hoitajat? Keskustelutilaisuus taloudesta ja kansalaisten hoivan turvaamisesta eduskunnassa". AddSecuren johtaja Timo Halima on mukana keskustelemassa.
